Vegaaniliitto Tampereen Ympäristötorilla 6.6.

Vegaaniliiton Tampereen paikallisryhmä oli esittelemässä toimintaansa ja pitämässä kahvilaa Tammelantorin Ympäristötorilla. Kiinnostuneet torivieraat jäivät usein juttelemaan kasvisruoasta, ja moni ohikulkija kertoikin huomanneensa vegaanisen ruokavalion suosion nousun niin tiedotusvälineissä kuin kauppojen hyllyllä. Pisteellämme pystyi osallistumaan ympäristötorin teeman mukaisesti visailuun, jonka kysymykset sivusivat kasvissyönnin ympäristövaikutuksia. Vastaamalla neljään kysymykseen osallistui myös Tampereen uuden Vegekaupan lahjakortin arvontaan. Tällä kertaa onni suosi Kirsti Jokelaa.

Kahvilan puolella oli tarjolla ennakkoluulottomia uusia makuyhdistelmiä sekä perinteisempiä kesäherkkuja ympäristöystävällistä lähiruokateemaa noudattaen. Suolaisen nälkään maistuivat gluteenittomat hernekeitto-härkäpapupekonimuffinssit ja perunafrittata tilli-aiolilla sekä juustohampurilaisrollsit. Makeina herkkuina tarjoiltiin gluteenitonta raparperi-juustopiirakkaa sekä suloisia muumi- ja mustikkapullia. Jano lähti herkullisella kotitekoisella raparperimehulla. Reseptit löytyvät jutun lopusta.

Testaa tietoutesi kasvissyönnin ja lihateollisuuden ympäristövaikutuksista! Oikeat vastaukset löydät visan alta.

1. Kuinka suuri osuus maapallon maa-alasta on eläintuotannon piirissä?

A) 10 %

B) 20 %

C) 30 %

2. Kuinka suuri osuus ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin karjataloudesta?

A) 10 %

B) 18 %

C) 51 %

3. Kuinka suuri osuus ihmisten globaalisti syömästä proteiinista on eläinperäistä?

A) 37 %

B) 66 %

C) 90 %

4. Jos verrataan kasvihuonekaasupäästöjä grammaa proteiinia kohti, niin...

A) ...lihasta saatu proteiinigramma aiheuttaa vähemmän päästöjä kuin soijasta saatu proteiinigramma.

B) …päästömäärä on sama lihalla ja soijalla.

C) …lihasta saatu proteiinigramma aiheuttaa 40-250 -kertaisen määrän kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna soijasta saatuun.

Vastaukset:

1.      C. Eläintuotanto vie valtavasti tilaa. Karjatalouden piirissä on 30% kaikesta maapallon maa-alasta. Laitumena on kaikesta maapallon maa-alasta 26,6 %. Viljelysmaana on kaikesta kaikesta maa-alasta 10,8 % ja tästä puolestaan kolmasosa on rehuntuotannossa jolloin kokonaisuudessaan eläintuotannon piirissä on 30% maapallon maa-alasta (Steinfeld et al. Livestock's long shadow. FAO 2006.).

2.      B. FAO:n Livestock's long shadow -raportin (2006) mukaan kaikista ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä 18% on peräisin eläintuotannosta. Tämä on yleisimmin esitetty luku ja se verran voidaan ainakin laittaa eläintuotannon kontolle. Worldwatch -instituutin raportissa vuonna 2009 arvioitiin eläintuotannon päästöjen olevan jopa 51% kaikista ihmisen aiheuttamista päästöistä. Monia eläintuotannon ilmastovaikutuksia ei ole vielä tutkittu lainkaan tai ei ainakaan tarpeeksi, joten totuus voi olla hyvinkin toisenlainen kuin 18%.

3.      A. Karjatalous vaatii valtavan maa-alan ja aiheuttaa paljon enemmän päästöjä kuin kasviperäisten proteiinilähteiden viljely, mutta silti se tuottaa globaalisti vain kolmanneksen syömästämme proteiinista. Kasviproteiinia syödään kaikkialla maailmassa enemmän kuin eläinproteiinia (Yhdysvaltoja, Kanadaa ja Eurooppaa lukuunottamatta) ja globaalisti kaikesta syödystä proteiinista kasviperäisiä proteiineja on noin 66 %. Suurimmalla osalla maapallon väestöä tilanne onkin jo nyt sellainen, että proteiinintarve tulee miltei täytettyä kasviperäisillä proteiineilla ja lihaproteiinit tulevat tähän ylimääräisenä päälle. (Ranganathan et al. Shifting diets for sustainable food future – working paper World Resources Institute 2016.)

4.      C. Lihantuotannossa päästömäärä proteiinigrammaa kohti nousee valtavaksi verrattuna esimerkiksi soijaan. Yhden eläinperäisen proteiinigramman tuottamiseen tarvitaan moninkertainen määrä rehua, joka olisi suoraan käyttökelpoista ruokaa ihmisillekin. Kaikkein eniten päästöjä aiheuttavat märehtijät, joiden ruoansulatuksesta muodostuu valtavat metaanipäästöt. (Tilman, D. & Clark, M. Global diets link environmental sustainability and human health. Nature 2014)

Juustohamprilaispulla (n. 20 kpl)

Taikina

6 dl kädenlämpöistä vettä

0,6 dl oliiviöljyä

3/4 rkl kuivahiivaa

3 tl suolaa

n. 13 dl vehnäjauhoja

Cheddar juustokastike

2 perunaa

1 porkkana

1 1/2 dl cashewpähkinöitä (laita veteen likoamaan vähintään 2 tunniksi)

0,6 dl vettä

0,6 dl öljyä

1 1/2 tl perunajauhoa

1–1 1/2 tl suolaa

1 tl valkosipulijauhetta

1 tl sipulijauhetta

1 tl savupaprikajauhetta

3 rkl oluthiivahiutaleita

1 rkl tomaattipyrettä

2 rkl sitruunamehua

Hampurilaistäyte

2 sipulia

4 valkosipulinkynttä

5 dl härkäpapurouhetta

2 kasvisliemikuutiota

2 tl sipulijauhetta

2 tl valkosipulijauhetta

2 tl savupaprikajauhetta

1 tl juustokuminaa

2 rkl tomaattipyrettä

2 tl nestesavua

n. 4 dl vettä

suolaa ja pippuria maun mukaan

Lisäksi

sinappia ja ketsuppia

Sekoita vesi, oliiviöljy, kuivahiiva ja suola. Lisää jauhot ja sekoita isolla lusikalla. Peitä kulho kannella ja jätä huoneenlämpöön kahdeksi tunniksi. Jos et heti käytä taikinaa, laita se jääkaappiin. Jos säilytät taikinaa jääkaapissa, ota se pois vähintään kolme tuntia ennen paistamista.

Tee cheddarjuustokastike:

Kuutioi perunat ja porkkana ja laita kattilaan kylmään veteen. Kun vesi kiehuu, jatka keittämistä vielä 10 min. Kaada vesi pois, Laita blenderiin cashewpähkinät, vesi, öljy, keitetyt perunat sekä porkkanat ja blendaa. Laita kaikki muut juustokastikkeen ainekset blenderiin ja blendaa, kunnes tulee sileä kastike.

Tee hampurilaistäyte:

Pilko sipulit sekä valkosipulit ja paista ne öljyssä kauniin ruskeiksi. Laita kaikki ainekset vettä lukuun ottamatta pannuun ja sekoita. Lisää vesi ja paista, kunnes vesi haihtuu.

Kaulitse taikina suorakaiteen muotoon. Levitä sen pinnalle sinappia ja ketsuppia, hampurilaistäytteet ja cheddarjuustokastiketta. Kääri varovasti rullaksi. Leikkaa paloiksi ja asettele ne uunivuokaan leikkauspinta ylöspäin. Paista 200-asteisessa uunissa n. 25–30 min.

Hernekeittomuffinssit (12kpl)

Kuivat aineet

2,5 dl maissijauhoa

2 dl gluteenitonjauhoa

1 tl ksantaania

1 rkl leivinjauhetta

1/2 tl ruokasoodaa

1/2–1 tl suolaa

Märät aineet

1 rkl pellavasiemenrouhetta + 3 rkl vettä

1 dl ja 2 rkl rypsiöljyä

1 rkl omenaviinietikkaa

2,5 dl kauramaitoa

n. 300 g pakasteherneitä

Lisäksi

1 sipuli

yksi annos härkäpapupekonia (ohje alla)

sinappia

Härkäpapupekoni

1 dl härkäpapurouhetta

1 1/4 rkl soijakastiketta

1/2 tl omenaviinietikkaa

3/4 tl nestesavua

1 tl intiaanisokeria

1/2 tl grillausmaustetta

0,5 dl vettä

Suikaloi sipuli ja paista suikaleet öljyssä kauniin ruskeiksi.

Tee härkäpapupekoni: Sekoita kaikki ainekset keskenään ja paista ne pannulla.

Laita pieneen kulhoon pellavansiemenrouhe ja vesi. Sakoita ja anna olla hetki. Sekoita isossa kulhossa kuivat aineet. Sekoita pellavansiemenien ja veden sekoitus, öljy, etikka ja kauramaito. Lisää herneet ja soseuta sauvasekoittimella. Kaada kaikki märät aineet kuivien aineiden joukkoon. Lisää paistetut sipulit ja härkäpapupekoni ja sekoita yhteen. Kaada taikinat muffinssivuokaan. Laita päälle nokare sinappia. Paista 180 asteisessa uunissa 20–25 min.

Gluteenittomat mustikka-kaurakeksit (18 kpl)

4,5 dl kaurajauhoa

0,5 dl kookoshiutaleita

1/2 tl ruokasoodaa

1/4 tl suolaa

0,5 dl fariinisokeria

0,5 dl sokeria

0,8 dl rypsiöljyä

1 rkl pellavansiemenrouhetta

0,6 dl kauramaitoa

2 tl vaniljasokeria

mustikkahilloa

Sekoita kaurajauho, kookoshiutaleet, ruokasooda ja suola. Sekoita toisessa pienemmässä kulhossa pellavansiemenrouhe ja kauramaito. Lisää siihen fariinisokeri sekä sokeri ja sekoita. Lisää vielä rypsiöljy sekä vaniljasokeri  ja sekoita. Sekoita märät ainekset kuivien aineksien joukkoon. Jos taikina tuntuu liian vetiseltä, lisää kaurajauhoa. Lusikoi keksitaikina leivinpaperin päälle. Painele keksin keskelle sormella kuoppa ja täytä se mustikkahillolla. Paista keksit 190 asteisessa uunissa n. 10–12 min.